Selvitys Lahti - Kouvola vt 12 yhteysvälin merkityksestä elinkeinoelämälle
Yhteenveto ja johtopäätökset
Vuoden 2006 valmistuneen selvityksen perusteella valtatie 12 on valtakunnallisesti merkittävä perusteollisuuden kuljetusväylä, joka palvelee useiden toimialojen tarpeita. Tien merkitys ei ole riippuvainen minkään yksittäisen toimialan kehittymisestä, vaan tien kehittäminen palvelee laajasti eri toimialoja. Vt 12 osuus Lahti- Kouvola on ennenkaikkea kotimaan toimijoiden väylä, joka tarjoaa yhteydet Keski-Suomesta, Varsinais-Suomesta ja Länsirannikolta Venäjän markkinoille. Transitoliikenteen määrä suomalaisten yritysten kuljetuksiin verrattuna on vaatimaton, tien kehittäminen palvelee siten erityisesti Suomen elinkeinoelämän tarpeita ja kilpailukyvyn parantumista.
Välillä Lahti-Kouvola on raskaan liikenteen osuus arkipäivän liikenteestä jopa 23 %, mikä on valtakunnallisestikin erittäin korkea osuus. Yksiajorataisista väylistä kyseinen tiejakso on raskaan liikenteen määrässä (KAVL) mitattuna kolmanneksi vilkkain väylä eteläisessä Suomessa vt 6:n Luumäki-Imatra sekä vt 7 Loviisa-Kotka yhteysvälien jälkeen. Vt 12:sta raskas liikenne on kasvanut vuodesta 1999 vuoteen 2004 jopa 37 %, mikä tarkoittaa poikkeuksellisen nopeaa liikenteen kasvua.
Elinkeinoelämän toimialasegmenteistä vt 12:n merkitys on erityisen suuri metsäteollisuudelle, huonekalujen, kumi- ja muovituotteiden valmistukselle sekä tevanake- teollisuudelle, rakennus- ja rakennustuoteteollisuudelle sekä maataloudelle ja elintarviketeollisuudelle.
Metsäteollisuus käyttää vt 12:sta erityisesti raakapuun kuljetuksissa Kouvolan alueen tuotantolaitoksiin, mutta myös valmiiden tuotteiden kuljetuksissa satamiin, vientiterminaaliin ja raja-asemille. Tulevaisuudessa on todennäköistä, että tuotanto Suomessa keskittyy harvempiin, uudenaikaisiin laitoksiin. Tämä lisää kuljetussuoritteita ja lisää tuotantoprosessin kuljetuksista johtuvaa häiriöherkkyyttä, etenkin kun varmuusvarastoista luovutaan. Myös investoinnit vientiterminaaleihin esim. Kouvolassa kokoavat valmiiden tuotteiden virtoja ympäri Suomea sijaitsevista tehtaista. Lue Metsäteollisuus ry:n kannanotto TÄSTÄ
Suomessa tuotettavien tuotteiden hintaan aiheutuu n. 10 % lisä johtuen pitkästä etäisyydestä markkinoille. Onkin mahdollista, että Suomen tuotannon viennissä keskitytään tiettyihin kilpailukykyisiin suuntiin. Tästä syystä toimiva infrastruktuuri on edellytys tuotannon säilymiselle Suomessa pitkällä tähtäimellä. Raakapuun tuonti Venäjältä kasvaa edelleen ainakin kunnes paperin tuotanto Venäjällä käynnistyy merkittävästi.
Muussa valmistusteollisuudessa (huonekalut, kumi- ja muovituotteet, tevanake, yms.) merkittävä tuotantokeskittymä sijaitsee Hämeessä. Vt 12 muodostaa siten tälle segmentille tärkeän vientikuljetusväylän Venäjälle sekä yhteyden Itä-Suomen markkinoille. Segmentin yritykset ovat tyypillisesti pieniä, ja siksi niiden kilpailukyky edellyttää voimakasta erikoistumista ja tuotekehitystä. Selviytymisstrategiaan kuuluu todennäköisenä osana myös alihankintavalmistus halvempien tuotannontekijöiden alueella joko Venäjällä, Virossa tai muualla Itämeren alueella. Alihankintavalmistus merkitsee kuljetussuoritteen kasvua Suomessa, sillä lopputuotteen valmistus saattaa usein jäädä edelleen Suomeen.
Muun valmistusteollisuuden tulevaisuuden mahdollisuus on Venäjän viennin voimakas kasvu erilaisissa kulutustavaroissa, kuten huonekaluissa yms. Vienti voi kasvaa 10 % vuosivauhdilla lähitulevaisuudessa. Tuotannon säilymisen edellytyksenä ovat nopeat ja joustavat toimitusketjut loppuasiakkaalle. Vt 12:sta toimivuus vaikuttaa siten näiden yritysten Venäjän markkinoiden toimintamallin valintaan.
Maatalous ja elintarviketeollisuuden tuotanto on keskittynyt Lounais- ja Länsi-Suomeen. Tuotanto on pääosin kotimarkkinateollisuutta, ja vain muutama kotimainen yritys on toistaiseksi kansainvälistynyt merkittävästi. Venäjä on tärkein vientimaa yli 19 %:n osuudella. Vt 12 muodostaa tärkeän vientikuljetusreitin Länsi-Suomesta Pietarin markkinoille. Elintarvikkeiden vientikuljetukset voivat kasvaa 10 % vuosivauhtia, mikäli Venäjän talouskasvu jatkuu ennustetusti.
Rakentamisen ja rakennustuoteteollisuuden kuljetukset kasvavat vt 12:lla erityisesti Lahden kaupungin kasvun myötä. Kuljetukset ovat tyypillisesti raskaita ja lyhytmatkaisia. Vt 12 on myös rakennustuoteteollisuudelle tärkeä vientiyhteys Venäjän markkinoille. Vientikuljetukset voivat kasvaa merkittävästikin, koska Pietarin alueen rakentaminen kasvaa voimakkaasti talouskasvun myötä.
Arvotavaran valmistus on merkittävä segmentti mm. Uudellamaalla sekä Pirkanmaalla. Arvotavaran valmistuksessa Venäjän viennin kasvunäkymät ovat erittäin hyvät. Vuodesta 2004 vuoteen 2005 segmentin viennin kasvu oli 46 %. Positiivisen kehityksen jatkuminen näkyy vt 12:lla mm. Länsi-Suomen teknologiayritysten vientikuljetusten voimakkaana kasvuna. Arvotavaran valmistuksessa yhä yleisempi toimintamalli on alihankintavalmistus tai kokoonpano Venäjällä. Tämä todennäköisesti lisää kuljetusvirtoja suomalaisten ja venäläisten tuotantoyksikköjen välillä, koska valmiitkin tuotteet kuljetetaan usein asiakkaille Suomen terminaalien kautta.
Itä-länsisuuntaisena väylänä vt 12 on Venäjän viennin kannalta yksi tärkeimmistä yhteyksistä Suomessa. Vuonna 2005 Venäjä oli Suomen tärkein vientimaa 5,8 miljardin euron arvolla. Kasvua vuodesta 2004 oli 32 % viennin arvossa ja 6 % tonneissa. Venäjän kansantuotteen on arvioitu kasvavan 6 %:a vuodessa vuoteen 2010 saakka. Talouskasvu merkitsee vähintään noin 10 % vuotuista kasvua Venäjälle suuntautuvassa viennissä. Suomella on hyvät mahdollisuudet säilyttää osuutensa Venäjän viennissä, joten Suomen vienti Venäjälle voi kasvaa vähintään 10 % vuodessa. Vuonna 2005 suurimmat vietävät tavaralajit Suomesta olivat matkapuhelimet ja verkot, muut koneet ja laitteet, paperi, värit ja lääkkeet. Suurinta viennin kasvu oli kuljetusvälineissä, toimistokoneissa ja -laitteissa, kivennäisaineissa, lihatuotteissa, puhelinlaitteissa ja lääkkeissä, joissa viennin arvo kasvoi yli 50 % vuodesta 2004.
Vt 12 on myös kilpailukykyinen kuljetusreitti Venäjän transitoliikenteessä. Kuljetukset voivat kasvaa Venäjän tuonnin kasvua vastaavasti eli 10 % vuodessa. Suomen kuljetusreitti on kilpailukykyinen erityisesti arvotavaran kuljetuksissa. Henkilöautojen transito on kasvanut viime vuosina n. 30 %:n vuosivauhdilla. Vt 12:n vaikutusalueelle transitoliikenne on vaikuttanut erityisesti siten, että Kouvolan alueelle on kehittynyt Venäjän välitysvientiin keskittynyttä varastointi- ja tukkukauppatoimintaa perustuen erityisesti Siperian radan konttikuljetuksiin. Kouvolan alueelta arvotavaran jakeluetäisyys Pietarin markkinoille on erittäin kilpailukykyinen, ja vapaavarastojen käyttö mahdollistaa tullien maksun mahdollisimman lähellä tuotteen myyntitapahtumaa. Venäläisten ja kansainvälisten toimijoiden investoinnit Kouvolan alueelle ovat merkkejä pysyvästä ja kasvavasta logistiikkapalvelutoiminnasta alueella. Toiminta näkyy myös kasvavina kuljetusvirtoina vt 12:lla.